Ihmiset ovat jakautuneet jokseenkin kahteen leiriin viime vuosina lääkärissä juoksemisen suhteen. Toiset ovat alkaneet pitää kaikkea medikalisaatiosta lähtien turhana ja ihmisten pitäisi mennä lääkäriin vasta siinä vaiheessa, kun oireet tuntuvat ja näkyvät. Toisten mielestä esimerkiksi taas lääkeaineilla kannattaa kohentaa omaa fyysistä ja henkistä terveyttään proaktiivisesti. Niin tai näin, niin säännölliset lääkärintarkastukset voivat pelastaa jopa ihmishenkiä.
Lääkärintarkastuksessa voidaan selvittää myös elintapoja
Nykyisin lääkärintarkastuksessa selvitetään myös elintapoja, koska niillä on usein vaikutuksia myös henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Esimerkiksi tarkastuksessa selvitetään alkoholin ja tupakan käytön määrää. Esimerkiksi alkoholin käytölle on määritetty määrä kohtuukäytölle ja lääkäri voi suositella käytön vähentämistä.
Koska nykyisin monet pelaavat uhkapelejä nettikasinoilla, voidaan varsinkin kattavammissa tarkastuksissa selvittää myös kolikkopelien ja muiden kasinopelien pelaamisen määrää. kolikkopeli netissä tarjoaa paljon jännitystä ja viihdettä ja monelle pelaamisesta on tullut harrastus. Myös kolikkopelien pelaamisessa tulisi kuitenkin säilyttää maltti ja välttää pelaamasta liikaa.
Usein tarkastuksissa selvitetään myös liikunnan määrää, sillä liikunta vaikuttaa monin eri positiivisin tavoin sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen. Aikuisten ihmisten tulisi vähintään harrastaa kävelyä tai muuta hyötyliikuntaa viikoittain, jotta keho saa kaipaamaansa rasitetta.
Tavoitteena ennaltaehkäisy
Terveystarkastusten ensisijainen tavoite on ennaltaehkäisy. Ne mahdollistavat sairauksien ja terveysongelmien varhaisen havaitsemisen. Tämä on merkittävää, sillä aikaisessa vaiheessa tunnistettuna monet sairaudet ovat paremmin hoidettavissa ja niiden pitkäaikaisvaikutukset minimoitavissa. Valitettavasti nykyisin on usein kuinkin vaikeaa päästä kunnalliseen terveystarkastukseen ja yksityisellä puolella tarkastus voi olla monelle liian kallis.
Esimerkiksi säännölliset syöpäseulonnat voivat paljastaa kasvaimia ennen oireiden ilmenemistä, mahdollistaen varhaisen intervention ja suuremman selviytymismahdollisuuden. Terveyskeskuksissa voi silloin tällöin käydä näyttämässä myös luomiaan, mutta monien mielestä tähänkin pitäisi saada lisää resursseja ja ammattitaitoa.
Tarkastukset tarjoavat arvokkaita tilaisuuksia seurata pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen tai korkean verenpaineen, hallintaa. Suomalaisilla on tiettyjä kansantauteja, joihin tarkastuksessa kiinnitetään niin ikään huomiota. Seurannan avulla voidaan arvioida hoitosuunnitelmien tehokkuutta ja tehdä tarvittaessa muutoksia hoitokäytäntöihin.
Kolmantena tärkeänä elementtinä on neuvonta ja valistus. Terveystarkastusten yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiset voivat tarjota potilaille ohjausta terveellisempiin elämäntapoihin. Tämä voi sisältää ravitsemusneuvontaa sekä uhkapelaamiseen tai liikuntaan liittyvää neuvontaa.
Neuvomallakin voidaan vaikuttaa merkittävästi yksilön terveyteen ja hyvinvointiin, sillä elämäntapojen muutokset ovat keskeisessä roolissa monien sairauksien ennaltaehkäisyssä. Terveystarkastukset ovat siis keskeinen työkalu terveysriskien vähentämisessä, hoidon optimoinnissa ja terveyden edistämisessä.
Ikätarkastuksia ei tarvitse hävetä
Ikä ja sukupuoli ovat keskeisiä tekijöitä määriteltäessä, mitä terveystarkastuksia henkilön tulisi säännöllisesti saada. Lapsilla tarkastukset keskittyvät kasvuun ja kehitykseen sekä lapsuusiän rokotteisiin ja infektioiden ehkäisyyn. Nuorilla painotetaan lisäksi murrosiän muutoksia ja mielenterveyttä. Aikuisilla tarkastusten fokus siirtyy kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen, varhaiseen tunnistamiseen ja elämäntapaneuvontaan.
Sukupuolikohtaiset terveystarkastukset ottavat huomioon sukupuolten biologiset erot ja erityiset terveysriskit. Naisille suositellaan esimerkiksi säännöllistä mammografiaa rintasyövän varhaiseksi havaitsemiseksi ja papa-koetta kohdunkaulan syövän ennaltaehkäisyyn. Miehille taas suositellaan eturauhassyövän seulontaa PSA-testin avulla, erityisesti jos on olemassa perinnöllinen alttius.
Ikäihmisille on jälleen olemassa ovat testinsä. Ikäihmisten tarkastuksissa keskitytään liikkuvuuden, kognitiivisten toimintojen, muistin ja yleisen toimintakyvyn säilyttämiseen. Kuten tästä nähdään, on eri ikäisille olemassa omat testinsä ja testeissä huomioidaan myös miesten ja naisten väliset erot.
Yleiset tavat testata
Tietyt terveyteen liittyvät tekijät on helppo ja nopeaa selvittää. Koska ennaltaehkäisevällä työllä voidaan saada aikaiseksi suuria säästöjä pitkällä aikavälillä, olisi säännöllisistä tarkastuksista hyvä saada maantapa. Tarkastuksissa käytettävät menetelmät voidaan jakaa kolmeen osaan:
● Yleiset fyysiset tarkastukset, kuten verenpaineen ja sydämen sykkeen mittaus, ovat peruskiviä, jotka voivat paljastaa sydän- ja verisuonisairauksien riskin. Nämä mittaukset ovat nopeita, kivuttomia ja antavat välittömän palautteen potilaan terveydentilasta.
● Laboratoriotestit, kuten täydellinen verenkuva, ovat olennaisia veren komponenttien, kuten hemoglobiinin ja valkosolujen, tasojen arvioimiseksi. Kolesterolitason mittaus on toinen tärkeä testi, joka auttaa arvioimaan sydänsairauksien riskiä. Laboratoriotestit ovat usein välttämättömiä tarkemman tilannekuvan saamiseksi.
● Erityistarkastukset, kuten edellä mainittu mammografia, paksusuolen syövän seulonta ja ihon tarkistukset, tähtäävät nimenomaisten syöpätyyppien varhaiseen havaitsemiseen. Silmä- ja korvatarkastukset puolestaan suojelevat näköä ja kuuloa, jotka voivat heikentyä iän myötä tai sairauksien seurauksena.
Suomalaisten olisi tärkeää muistaa myös se, missä jamassa rokotukset ovat. Moni luulee, että kertaalleen saatuja rokotuksia ei tarvitse koskaan uusia. Voidaankin pohtia, pitäisi valtion rahoittaa ohjelma, jotta ihmisiä voitaisiin muistuttaa rokotustarpeesta automaattisesti. Näin ollen, jos saatu rokotus on vanhenemassa, saisi kansalainen viestin ohjeineen, että rokotus tulisi uusia.
Mielenterveysongelmiin puuttuminen
Mielenterveysongelmien havainnoiminen ei ole aina helppoa. Henkilö voi näyttää perusterveeltä ja hyvävoimaiselta, vaikka alla jylläisikin vakavat mielenterveysongelmat. Mielenterveyden huomioiminen osana lääkärintarkastuksia on kuitenkin elintärkeää, sillä mielenterveyshäiriöt voivat olla yhtä merkittäviä kuin fyysiset sairaudet.
Masennuksen, ahdistuksen ja muiden psyykkisten ongelmien seulonta mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja hoidon aloittamisen, mikä voi merkittävästi parantaa potilaan elämänlaatua. Keskustelut mielialasta, stressin tasoista ja elämänlaadusta tulisi olla rutiininomainen osa terveystarkastuksia ja henkilökunnalla tulee olla kyvykkyyttä havaita mielenterveysongelmiakin.
Terveystarkastuksen avulla voidaan myös tunnistaa ne, jotka saattavat tarvita erikoistunutta apua tai terapiapalveluja. Tunnustamalla mielenterveyden yhtä suurena prioriteettina kuin fyysisen terveyden, voidaan parantaa suomalaisten kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Monet häpeilevät mielenterveysongelmista kertomista ihan turhaa.
Miten teknologia voi auttaa tulevaisuudessa?
Jatkuvasti kehittyvä teknologia tarjoaa myös keinoja kehittää terveyteen liittyvää seurantaa. Tulevaisuus voikin näyttää tieteiselokuvamaiselta ja ihmisiin on kiinnitetty erilaisia antureita ja siruja. Kehittyneet diagnostiset laitteet, tekoälypohjaiset analyysityökalut ja genomisekvensointi integroituvat yhä enemmän osaksi säännöllisiä tarkastuksia.
Big Data ja koneoppiminen voivat auttaa tunnistamaan piileviä kuvioita potilaan terveystiedoissa, ennakoimaan sairauksia ja räätälöimään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Kehittyvän teknologian myötä ihmiset voivat myös itse tarkkailla omaa terveyttää entistä aktiivisemmin ja monipuolisemmin.
Jatkuvasti kehitetään esimerkiksi toinen toistaan parempia mobiilisovelluksia, jotka tuovat ”terveystarkastukset” kotisohvalle. ihmisten koteihin, mahdollistaen jatkuvan terveydentilan seurannan. Myös etälääkärit voivat auttaa jatkossa tehokkaammin terveydenhoidossa.