Kuva: Laura Heikkilä
Yle Areenassa julkaistiin 28.8.2021 jakso "Suomensilta tänään". Se on kuusiosaisen radiosarjan Tallinnan-laivalla vapauteen viimeinen osa. Sarjan toimitti entinen Baltian-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki, ja Ylelle sen tuotti Grito Films, kun Viron vapautumisesta oli kulunut 30 vuotta. Jakson esittelyn mukaan Tallinnan ja Helsingin välillä tehtiin ennen koronaepidemiaa vuosittain liki 10 miljoonaa merimatkaa. Areenassa sarjasta on nyt kuunneltavissa enää tämä päätösjakso.
Näkin sarja kertoo muistoista, Viron itsenäistymisestä ja arjesta kahden maan välillä. Pelaaminen ei näy sen esittelyissä, eikä laivan pelikone nouse yhdenkään tässä mainitun jakson otsikkoon. Reitin pelikulttuurin tarina pitää siksi koota useasta ohjelmasta: haastattelu- ja keskustelupodcasteista, Ylen kulttuuriradiosta, vertaistukisarjasta ja rahapelihaittoja ehkäisevästä podcastista. Lakitekstit ja viranomaisten luettelot täydentävät sen, mitä jaksoissa jää sanomatta.
Neuvosto-Virosta ja Tallinnasta kertovissa jaksoissa puhutaan kaupoista ja alkoholista
Puheenaihe-podcastin jaksossa 373 juontaja Leevi Leivo haastattelee Toomas Eelsoota, joka vietti lapsuutensa Neuvosto-Virossa. Jakso kuvattiin 4.7.2023 ja julkaistiin 17.7.2023. Esittely kysyy, millaista elämä Neuvosto-Virossa oli 1980-luvulla. Jakson kuudentoista aikaleiman joukossa ovat harmaa talous, kaupat, raha, päihteet ja varastaminen, mutta pelaamiselle ei ole omaa kohtaa.
Eelsoon kuvaamaan maahan suomalaisia oli tullut laivalla jo 1960-luvulta asti. Tallinnan sataman historiikin mukaan Helsingin-yhteys avattiin uudelleen heinäkuussa 1965, ja ensimmäisellä kaudella linjaa käytti 19 000 matkustajaa, enimmäkseen suomalaisia. Vuonna 1980 Moskovan olympialaisten purjehduskilpailut pidettiin Tallinnassa, ja reitille tuli Puolassa juuri tätä linjaa varten rakennettu Georg Ots.
Halvan ostosmatkan mielikuva on elänyt pitkään. Yle Radio 1:n arkipäivien suora kulttuuriohjelma Kulttuuriykkönen lähetti 25.4.2023 jakson, jonka esittelyn mukaan Viron pääkaupunki "avautuu monelle suomalaiselle halvan alkoholin ostopaikkana". Juhani Kenttämaan toimittamassa jaksossa vieraina olivat Virossa pitkään asunut kirjailija Ville Hytönen ja virolainen taiteilija Asko Künnap, ja Tallinnaan muuttanut Wilma Schlizewski kertoi kaupungin katukulttuurista. Jakso etsi Tallinnaa viinaturismin takaa. Pelisaleja sen esittely ei mainitse.
Näkin radiosarjassa ja UHC-podcastissa Tallinnan-laiva on arkea
Näkin sarja palaa esittelynsä sanoin aikaan, "kun Moskovan ote Baltiasta lipesi ja Viro pääsi takaisin osaksi länttä". Esittelyn mukaan äänessä ovat muun muassa kirjailijat Maimu Berg ja Kai Aareleid, historioitsijat Seppo Zetterberg ja Heikki Rausmaa, kääntäjä Juhani Salokannel ja laulaja Ivo Linna. Sarjan lähtöajatus on, että noiden vuosien tapahtumat tekivät Suomenlahden ylityksestä arkea.
Virolaisen näkökulman samaan murrokseen tarjoaa Puheenaiheen jakso 356, joka julkaistiin 15.6.2023. Toomas Eelsoo palveli 1980-luvulla Neuvostoliiton armeijassa, ja jakson esittely kysyy, miten Virossa silloin suhtauduttiin suomalaisiin ja ruotsalaisiin ja miten itsenäistyminen muutti maata 1990-luvulla. Jakson loppupuolen aikaleimoissa ovat Viron itsenäistyminen, mafiasodat ja Viron kehitys.
Kuinka tavalliseksi laivamatka on muuttunut, kuuluu Ile Uusivuoren ja Mikko Honkasen UHC-podcastista. Sen jakso "Laivalla Tallinnaan!" julkaistiin 18.6.2024, ja jakson koko esittely on yksi kysymys: "Ketkä seuraavista voit tavata Tallinnan laivalla: kännikalan, puuman, amurintiikerin?" Tavaksi matka muuttui 1990-luvulla. Tallinnan sataman mukaan Tallink aloitti Helsingin-liikenteen vuonna 1990, ja Eckerö Linen historiikin mukaan Viron ja Suomen välillä tehtiin vuonna 1996 yli neljä miljoonaa matkaa, joista noin 90 prosenttia oli suomalaisten.
Näkin sarjan päätösjakso tuo tarinan nykyhetkeen. Esittelyn mukaan voidaan puhua uudesta suomalaisvirolaisesta tai virolaissuomalaisesta todellisuudesta, jossa arki jaetaan kahdessa maassa. Esimerkkeinä ovat laulaja Laura Põldvere, joka osallistui keväällä 2021 Suomen euroviisukarsintoihin, ja virolaisräppäri Nublu, joka teki hittikappaleen yhdessä Mikael Gabrielin kanssa. Kahden maan arjessa pelaamista säätelee kuitenkin kaksi eri lakia.
Hildén & Kaira ja Toricast kysyvät sääntelystä, ja laivalla siihen vastaa Viron laki
Kotimaisen järjestelmän taustaa avaa Hildén & Kaira -podcastin jakso 88, joka julkaistiin 19.5.2024. Aarni Hildén ja Matti Kaira haastattelivat siinä Riitta Matilaista, joka johtaa EHYT ry:n rahapelihaittaehkäisy-yksikköä, toimii European Gambling Harm Prevention Networkin puheenjohtajana ja on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori. Jakso kysyy muun muassa, miten suomalaiset on koulutettu rahapelaamaan, ja aikaleimasta 13:30 alkaa osuus rahapelien monopolista Suomessa.
Matilaisen jaksossa käsitelty monopoli koskee Manner-Suomea, jossa Veikkauksen nykyinen yksinoikeus jatkuu kesäkuun 2027 loppuun. Viron lipun alla kulkevalla laivalla pätee toinen laki. Viron rahapelilain ensimmäinen pykälä koskee rahapelien järjestämistä sekä Viron alueella että Viron alusrekisteriin merkityllä laivalla. Sama matkustaja voi siis kohdata saman päivän aikana kaksi eri järjestelmää.
Toinen näkökulma tulee Toricastista, Sosped-säätiön Pelirajattoman tuottamasta toiminnallisten riippuvuuksien podcastista, jonka ensimmäinen kausi alkoi 5.9.2023. Juontajilla on omakohtainen kokemus aiheesta: Petri on toipuva rahapelaaja ja Heli voimaantunut läheinen.
Toricastin jaksossa 28, joka julkaistiin 28.11.2024, vieraana oli toimittaja Anssi Koskinen, jonka tietokirja Uhkapeli ja epätoivo kertoo jakson esittelyn mukaan rahapeli-ilmiöstä, rahapelien historiasta, haitoista ja toipumisesta. Jakso kysyy, mitä yhteiskunnassa voidaan tehdä, jotta pelaamisesta tulisi turvallisempaa kaikille. Viron laki vastaa siihen merellä eri tavalla kuin maissa.
Ikärajat eroavat. Viron laki kieltää onnenpelit alle 21-vuotiailta, myös etäpelinä järjestetyt, eikä maissa sitä nuorempi saa edes oleskella onnenpelien pelipaikassa. Laivalle laki tekee poikkeuksen: vuoden 2026 alusta voimassa olleen sanamuodon mukaan alle 21-vuotias saa olla Viron alusrekisteriin merkityn matkustajalaivan pelialueella, jos koneen tai pöydän suurin panos on enintään 50 euroa ja suurin voitto enintään 2 000 euroa. Suomessa rahapelien ikäraja on 18 vuotta.
Kun Puheenaihe kysyi nettikasinoista, Viron laki oli kattanut verkon jo vuosikymmenen
Nettikasinot nousivat otsikkoon asti Puheenaiheen jaksossa 160, "Veikkaus, nettikasinot ja maksublokit". Se nauhoitettiin 23.12.2020 ja julkaistiin 11.4.2021. Rami Kurimon vieraina olivat kokoomusvaikuttaja Tere Sammallahti ja keskustan kansanedustaja Joonas Könttä. Esittely kysyy, onko Veikkauksen monopoli 2020-luvulla enää perusteltu ja voisiko sen korvata lisenssijärjestelmällä, miten nettikasinot ovat muuttaneet rahapelien markkinatilannetta ja voiko valtio rajoittaa pelaamista maksublokeilla.
Samaa muutosta käsittelee Matilaisen haastattelu. Hildén & Kaira -jakson aikaleimasta 33:14 alkaa osuus nettipelien haitoista ja aikaleimasta 40:54 urheiluvedonlyönnistä, ja jakso kysyy myös, ottavatko rahapelifirmat riskiä.
Puheenaiheen nauhoituspäivänä Viron laissa oli ollut etäpelien toimilupa jo yli kymmenen vuotta. Maan nykyinen rahapelilaki tuli voimaan 1.1.2009, ja etäpelien toimilupaa koskevat pykälät 1.1.2010. Laki pitää laivan ja verkon erillään: vuoden 2026 alusta siinä on todettu, ettei pelaaminen Viron alusrekisteriin merkityllä kansainvälisellä matkustajalaivalla ole etäpeliä.
Mitä Puheenaiheen kysymä markkinan muutos tarkoittaa virolaisten yhtiöiden kohdalla, näkyy EMTA:n luettelosta laillisista pelinjärjestäjistä, joka päivitettiin viimeksi 30.10.2026. Laivojen onnenpelien kohdalla on vain yksi yhtiö, Paf-tuotenimellä toimiva Aktsiaselts PAFER, ja sama yhtiö on myös verkon onnenpelien listalla. Fenix Casino -nimellä toimiva OÜ Novoloto on sekä kasinoiden että verkkopelien kohdalla. Olympic Entertainment Group AS on kasinoiden listalla mutta ei verkon onnenpelien.
Pelisivuston oma maininta Viron lisenssistä ei kerro, onko lupa voimassa; sen kertoo EMTA:n luettelo. Viron lisenssin vaatimuksista, EMTA:n valvonnasta ja luvan tarkistamisesta löytyy suomenkielinen koonti sivulta virolaiset nettikasinot, joka käsittelee Viron luvalla toimivia nettikasinoita. Viron lupa ei kuitenkaan ole Suomen toimilupa.
Viron jäsenyys Euroopan talousalueessa näkyy verotuksessa. Verohallinnon ohjeen mukaan tuloverolain 85 § jättää verotuksen ulkopuolelle voiton ETA-valtiossa sen lain mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista, joten Viron luvalla toimivalta pelinjärjestäjältä saadut voitot ovat Suomessa asuvalle nykyisten sääntöjen mukaan verovapaita. Jos pelinjärjestäjän lupa on ETA-alueen ulkopuolelta, voitto on vero.fi:n ohjeen mukaan veronalaista tuloa. Lupamaa ei muuta pelin matematiikkaa: kierroksen arpoo satunnaislukugeneraattori, ja talon etu kuuluu pelin sääntöihin.
Podcastissa lisenssimallia odotettiin vuodelle 2026, mutta markkina avautuu heinäkuussa 2027
Suomen oma lisenssimalli oli Toricastin aiheena jo tammikuussa 2024. Jakso 9, "Lisenssimalli tulee", julkaistiin 25.1.2024, ja sen esittely alkaa lauseella "Suomi siirtyy vuonna 2026 lisenssijärjestelmään rahapelimonopolin sijaan." Vieraana oli Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen. Jakso kysyy, voisiko lisenssijärjestelmä ennaltaehkäistä rahapelihaittoja vai tuoko se enemmän haittoja ja millaisia ehtoja luvan saamiselle pitäisi asettaa.
Markkina ei avautunut vuonna 2026. Rahapelilaki 10/2026 tulee voimaan 1.7.2027, ja Poliisihallitus hoitaa lupa-asioita toimivaltaisena viranomaisena 30.6.2027 asti. Hakemuksia on otettu vastaan 1.3.2026 alkaen, kertoi Poliisihallituksen ylitarkastaja Sanna Kuusela Ylelle syyskuussa. Toricastin jakson tiedoissa viitattiin Peluurin kannanottoon otsikolla "Hätiköity rahapelijärjestelmän uudistus voi lisätä rahapeliongelmia".
Yle kertoi 29.10.2026, että Poliisihallitus oli myöntänyt ensimmäiset rahapeliluvat 18 yritykselle ja käsitteli vielä 63 muuta hakemusta. Luvan saaneet saavat järjestää vedonlyöntiä ja nettikasinopelejä ja markkinoida niitä 1.7.2027 alkaen, ja luvat ovat voimassa pääosin 30.6.2032 asti. Poliisihallituksen mukaan suurin osa hakijoista on ulkomaisia yrityksiä. Valvonta ja lupien myöntäminen siirtyvät heinäkuussa 2027 Lupa- ja valvontavirastolle.
Puheenaihe pohti monopolin korvaamista lisenssijärjestelmällä jo joulukuussa 2020. Toukokuussa 2026 sama podcast käsitteli rahapelimainontaa: jaksossa 668 Leevi Leivo haastatteli MTV:n toimitusjohtajaa Johannes Leppästä kaupallisen median tulevaisuudesta, ja aikaleimasta 35:22 alkaa osuus rahapelimainonnasta. Jakso kuvattiin 21.5.2026, runsas vuosi ennen kuin luvan saaneet yhtiöt saavat alkaa markkinoida pelejään Suomessa.
Rahapelien viemää -podcastissa haittojen ympäristö on useimmiten verkko
Suomalaiset Podcastit -sivuston esittelemä Rahapelien viemää on A-klinikkasäätiön Yhteispelillä!-hankkeen, EHYT ry:n ja Pelituen tuottama neljän jakson sarja. Sen esittelyn mukaan julkisuudesta tutut henkilöt ja kokemusasiantuntijat kertovat kokemuksistaan "rahapelaamisesta ja sen ympäristöistä". Keskustelemassa ovat rahapelihaittojen ehkäisyn asiantuntija Eija Pietilä EHYT ry:stä ja Annukka Såltin Pelituesta. Uusimmat jaksot julkaistiin 16.6.2023.
Kolmen jakson esittelyssä puhutaan nettipelaamisesta tai sen markkinoinnista. Jaksossa "Nettikasinoiden vaikuttajamarkkinointi", joka julkaistiin 7.11.2022, somevaikuttaja Vilma Josefiina kertoo kokemuksistaan nettikasinoiden vaikuttajamarkkinoinnin sisäpiiriläisenä. Esittelyyn on nostettu hänen lauseensa "Ehkä se oli sellainen hiljainen totuus, et laitontahan tää on." Samana päivänä julkaistussa jaksossa entinen ammattijääkiekkoilija Jarkko A. Immonen kertoo omasta ongelmallisesta rahapelaamisestaan.
Neljäs jakso on ruotsinkielinen. Siinä kokemuskertoja Glenn Eklund keskustelee Pelituen Annukka Såltinin kanssa siitä, miten vaikeaa ruotsinkielisen peliriippuvaisen on Suomessa löytää tukea. Jakso käsittelee myös kasinopelien ja nettipokerin markkinointia, ja Eklund kertoo, miten hän lopulta löysi apua.
Kesäkuussa 2023 julkaistu jakso "Esto-ohjelmat, blokeeraukset ja maksujenvälityspalvelut" jatkaa siitä, mihin Puheenaihe jäi vuonna 2020. Silloin kysyttiin, voiko valtio rajoittaa pelaamista maksublokeilla. Tässä jaksossa kokemusasiantuntija Kaitsu kertoo Eija Pietilälle kokemuksiaan esto-ohjelmista ja maksujenvälityspalveluista, siis keinoista, joihin pelaaja voi tarttua itse. Esittelyyn nostetussa lainauksessa sanotaan: "Se rahan arvo hämärtyy niin nopeesti, koska se pelaaminen on niin nopeeta ja tapahtuu nimenomaan siel netissä ja sä et nää sitä rahaa fyysisesti."
Peluurin maksuttomaan numeroon 0800 100 101 voi soittaa omasta tai läheisen pelaamisesta, ja verkossa palvelu löytyy osoitteesta peluuri.fi. Vertaistukea järjestää Pelirajaton (pelirajaton.fi), sama Sosped-säätiön toiminta, joka tuottaa Toricastia. Podcastin viides kausi alkoi huhtikuussa 2026, ja sen kaksiosaisessa jaksossa "Nyt puhutaan rahapeliongelmasta" (21.4. ja 24.4.2026) äänessä ovat kokemusasiantuntijat Juho ja Kadi.